Lahjottu

Minut on lahjottu.

Täällä on vietetty pitkää viikonloppua, loppuviikkoon osuneen vapaapäivän vuoksi. Liekkö tästä johtuen ovikello on soinut tavallistakin useammin.

Eilen oven takana oli kaksi pientä poikaa, lähikaupan täyttä muovikassia kannatellen. "Apples to you", oli heidän viesti. "Ou, thanks!"

En voinut loukata heitä - otin muovikassin. Samalla tuntien kuinka luiseville harteille kasattu kiitollisuudenvelan kivikasa kasvoi entisestään. Mikä ihana, nöyryytetty olo. Minä pullamössöpoika, otan ja otan. Mutta osaanko antaa..

Tuon omenapussin lisäksi olemme viikonlopun aikana saaneet pahvilaatikollisen kesäkurpitsoita, perunoita, salaattia, omenakakkua, ripakopallisen erilaisia asioita lapsille ja kaksi piknik -kutsua. Tarjosipa joku vaatteitakin, silloin sain jostain tuhkasta kaivettua sen suoraselkäisen suomalaisen miehisyyden ja sanotta "kiitos, ei kiitos.

Kuinka tämän kiitollisuuden velan puran - ihmettelee muukalainen.